Miksi koiran tutkituttaminen on tärkeää? Myös ei jalostukseen menevien?

Koiria tutkitaan, mutta miksi? Miksi kaikkien sisaruksien tutkiminen on tärkeää eikä vain jalostukseen menevän? Nämä ovat itsestään selviä asioita monelle, mutta on myös paljo niitä ketkä eivät tiedä vastauksia näihin kysymyksiin. 

Erään keskustelun pohjalta sain vision kirjoittaa näistä asioista, jotta joskus joku kysymysten äärellä pähkäilevä tyyppi voisi löytää tästä tekstistä vastauksia.

 

Milloin virallisia kuvia pitäisi ottaa ja mistä?

Virallisten kuvien ottoaika vaihtelee kuvattavasta osasta. Selkää pystyy kuvata vasta aikaisintaan 2 vuotiana.  Vaikka vuoden iässä pystyykin suurimmat osat kuvauttamaan virallisena, koen fiksummaksi kuvatta 2-vuotiaana, jolloinka koira on kasvanut ns. valmiiksi ja samalla pystyy kuvauttamaan selänkin. Tästä hyötynä on se, että joukkotarkastuksissa on monesti lonkat, kyynereet ja selkä könttänä halvempana kuvauttaa. Joukkotarkastuksista saa siis myös viralliset kuvat, jotka lausutaan Kennelliitossa ja tulevat siten näkyviin koiranettiin. Kun olet varannut kuvausajan eläinlääkärille kannattaa käydä Oma Koirassa (ei vaadi kenneliiton jäsenyyttä) pyytämässä lähetteitä kuvattavista asioita ja siten säästää jonkun verran rahaa. Lähetteen voi tehdä myös kuvautuksien jälkeen, mutta on hieman kalliimpi kuin ennen kuvautusta.

Suomen kennelliiton sivuilta löytyy lisää ja tarkemmin asiasta  -klik-. En näe mitään järkeä kirjoittaa samaa asiaa toistamiseen, kun siitä löytyy hyvin infoa sivuilta.

Mistä niitä kuvia on sitten hyvä ottaa? Rotukohtaset suositukset löytyvät varmasti rotuyhdistysten sivuilta, mutta koen hyväksi kuvauttaa lonkat, selän, kyynereet. Polvet eläinlääkäri tunnustelee, niitä ei siis lähtökohtaisesti kuvauteta.

 

Mihin viralliset kuvat toimitetaan?

Eläinlääkäriasema toimittaa kuvat Suomen kennelliittoon. Kun asiakas on maksanut lähetteen, kuvat lausutaan ja kuvista tulee sähköpostiin info tuloksista ja myös koiranettiin, koiran tietoihin. 

Ennen tutkimuksiin menoa, on hyvä mennä Suomen kennelliiton sivuilla ja kirjautua oma koira tietokantaan. Ja sitä kautta laittaa lähete menemään tutkittavista osista ja maksaa se ennakkoon. Tässä säästää jokusen kympin. Vaikka tämän lähetteen maksaisi tutkimuksen jälkeen on maksu mahdollista hoitaa, vaikkakin jokusen kympin kalliimpaa. Jälkeenpäinkin lausunta maksetaan oma koira kannasta. Eläinlääkäri osaa varmasti myös kertoa tästä.

 

Mitä virallisia kuvia pitää ottaa?

Rotukohtaisia suosituksia löytyy ja ne vaihtelevat suuresti. Omasta mielestäni hyvä olisi kuvauttaa ainakin silmät, polvet/kyynereet, lonkat ja selkä. Hyvä lisä on myös My Dog DNA -testi ja jollekinkin roduille sydän tutkitukseen. Osalla on myös rasitustesti, joka on kovinkin tarpeellinen. Tärkeä tutkimus, siinä missä muutkin.

Eläinlääkäri kuka kuvat ottaa kertoo varmasti myös kuvista ottohetken jälkeen mitä hän kuvissa näkee.

 

Miksi se tutkimus olisi tärkeää ihan kaikille koirille, eikä vain jalostukseen tarkoitetuille?

Tutkituttaminen on tärkeää siksi, että saadaan selkoa mitä vaivaa missäkin suvussa on. Esimerkiksi sisaruksista yksi mikä menee jalostukseen voi olla kantamatta asiaa x, muut sisarukset kantavat ja näitä ei tutkita. Tällöin mukana voi roikkua uinuva aikapommi. Ja laajalla tutkimisella saamme oikeasti kattavan tilanteen rodun terveydestä ja pystytään edesauttaa rotua terveempään suuntaan.

Nartuissa on hyvä huomioida, ettei liian nuorta ole hyvä laittaa jalostukseen, koska koira on vielä pentua ja kaikki terveysasiat eivät ole vielä valmiita tutkittavaksi. Ja lisäksi on paljon asioita, jota ilmestyvät vasta 2 vuoden tienoilla. 

 

Ja sitten kun kuitenkin joudutaan niitä kuvia ottamaan terveydellisistä syistä, ei ole tietoa, miten ne pitäisi ottaa, jotta kelpaisivat myös virallisiksi kuviksi?

Eläinlääkärit, jotka virallisia kuvia ottavat tietävät millaisia kuvien tulee olla, jotta ne lausutaan Suomen kenneliitossa. 

 

Mksei eläinlääkäriasemilla kysytä halutaanko näistä viralliset kuvat? 

En tiedä, mutta tämmöinen olisi todella hyvä. Lisäksi voitaisiin mainittaa virallisten kuvien varaus hetkellä lähetteestä, joka olisi hyvä tehdä ennen kuvautuksia. Säästyy useamman kuvautuksella hyvä summa rahaa.

 Ps. Jotkut rotuyhdistykset kannustavat kuvattamaan koiria sillä, että maksavat jälkikäteen tutkimuksesta x summan x rahaa. Nämä kannattaa selvittää omasta rotuyhdistyksestä. 

Blogin täydennystä ja Wilma 11 v.

Olen koittanut täydentää blogin sisältöä ja suurinosa infosta on ollut Nahon tietoihin. Koitan koota hiljakseen blogista kunnon tietopankin.

Nahon selkätulokset tulivat tuossa 10.3 ja mitään ihmeellistä siellä ei ollut. Yksi vika kylkiluu tosin ole täysipitkä ja se on infottu VA1. Selkä on siis kunnossa ja olen kovin tyytyväinen. Seuraavaksi olisi luvassa silmien kuvautukset ja ne huhtikuussa jos vaan muuttujat menevät yksiin.

Kehiä, kun joskus on, joko mätsäreitä tai virallisia niin sinne koitetaan suunnata. Ihan koska Naho siellä tykkää olla. Mutta, koska korona on pistänyt kaikki tapahtumat ja vähän muutkin jäihin, niin katsotaan koska tuollaisiin päästäänkään. Kaikki ajallaan. Kaverikoira / Karva kaveri toimintaan hakeudutaan jahka nuo palautuvat etätouhuiltaa ns normaaliin.

15.3. WilmaMoppi täytti 11 vuotta. Onneksi ikä on vain numero tuolle ja meno ei ole hidastunut sitten vuoden iän. Kroppa ja mieli on virkeä ja niin on hyvä. Toivottavasti saadaan nauttia vauhtitöhötysMopista vielä monta vuotta.

Tiistaina 16.3 käytiin sitten tutustumassa Willi lemmikkiliikeeseen, joka on avauttu jokunen viikko sitten Lielahteen. Liike vaikutti olevan ihan pätevän oloinen ja pakastepuolta löytyi hyvin, joka oli kiva lisä kokonaisuuteen.

Torstaina sitten puolestaan suunnattiin käymään Kennel Rehun autolla, Hervannan pysäkillä. Sieltä mukaan tarttui jauhelihaa 5kg verran. Katotaan mitä sitten tuolta haetaan jatkossa. Varmasti tullaan kuitenkin hyödyntämään tuota toistekkin. Sen verta hyvät hinnat ja hyvä valikoima raakaalihaa ja muutakin.

Pyynikin eläinlääkäreillä joukkotarkastus 6.3.2021

 6.3. Tuli jälleen yksi vuosi täyteen siitä, kun Kingi siityi sateenkaarille. Mutta saman päivän myös suunnattiin Nahon kanssa keskustan kautta joukkotarkastukdeen Pyynikin eläinlääkäreille. Perinsteisesti arvioin aikaa liikaa ja kiertelyn kautta mentiin klinikalle. 

Naho, kun tajusi mikä paikka lähestyy niin tahti vain kasvoi. Niin kivaa tuosta on mennä klinikalle. Etuajassa päästiin sisälle ja N jäi tutkittavaksi Lähdin seikkailemaan lähialuetta, selvittämään mitä ympäristössä on. Noin tunninpäästä tuli viestiä, että voi hakea Nahon. Viestin tultua suuntasin takaisin klinikalle.

Tuolla sitten kuvat käytiin eläinlääkärin kanssa läpi ja tämä kertoi ettei siellä mitään ihmeellistä ole. Katsotaan vain mitä se SKL lausuneen.

Naholla oli kuitenkin kivaa koko reissun ajan ja paluumatkstakin selvittiin busseilla. Onneksi keskustorilta ei mene kuin 10 minuuttia ja bussikaan ollut täysi. Loppu ilta menikin sitten päiväkänneistä selviämisestä. 

Iso kiitos jälleen Pyynikin eläinlääkäreille!

Seuraavana päivää joukkotarkastuksesta käväsin Mustissa ja Mirrissä ostamassa parit lelut apinoille. Pupulelusta Wilma menikin aivan sekaisin. Hepulit iski ja oikein huolella. Tuossa on rähkivämpi ääni mitä meillä normaalisti leluissa on ollut. Katsotaan kauanko nämä lelut pysyvät hengissä paimenelt. joka on suhteellisen kova tekemään kirusgisia toimentipiteitä pehmoille.

Helmikuu ja maaliskuun menot

Helmikuu on ollut suhteellisen menevää. Oli koirien kanssa käyntejä asioitten tiimoilta ja noistako nuo tykkäsivätkin. Oli myös ihanaa huomata miten rattosa N onkaan keskustan hälinässä, vaikka siellä on rakennuskaaos ja ratikkakoe ajot menossa. Okei onhan tuo olut aina rattosa, mutta kiva muistutus itselleni.

Käytiin kimppalenkillä Nahon kanssa ja siinähän vierähti useampi kilometri tuntiin. Oli kyllä hirmun kivaa kävellä vaihteeksi seurallisena, eikä vain koirien kanssa. Mukana oli siis Ruuti tolleri, Esme parsoni ja Kukka kääpiövillakoira + noiden hihnan päät, joist toinen esitti mätsärissä Nahoa, tuossa viime kesällä.

Tammi-Helmikuun vaihteessa kävin Nahon kanssa hangessa treenaamssa ja räpsimässä muutamat kuvat. Harmikseni huomaten, ettei lumen paljous ollut ehkä paras vaihtoehto kuvaamiselle. Paimenella oli kuitenkin kivaa niin se on pääasia.

Wilman kanssa käytiin tuon hammaskiven poistossa Inka-Marilla Hyhkyssä. Wilmalla oli koko reissun aikana ihan hirmun kivaa ja töhöttikin menemään, kuin mikäkin lottovoittaja. Eläinlääkärissä sitten hoidettiin hampaat kuntoon ja yksi kulmuri poistettiin. Tämä hammas oli nyt toinen hammas mikä Wilmalta on poistettu. Muuten tuolla ei kuulemmalti ollut hampaissa paljonkaan hammaskiveä. Noin vuosi stten kävin samassa paikassa poistatuttaamassa hammaskiveä Wilmalta. Kulmuri oli siinä jamassa, että se oli parempi poistaa. Wilmalla on tosiaan kulmureissa ns tarkut minne kerääntyy hammaskiveä.

Kämpille kun päästiin cotonin kanssa, niin laitoin tuon omaan häkkiinsä lepäämään. Nahoko sitten oli kovin kiinostunut Wilmasta ja pällistelikin tuon perään koko loppuillan. Ruoka alkoi maistua joskus 21:00 tietämillä ja siitä sitten vika lenkki tehtiin normaalisti.

Hammaskiven poisto reissu oli kyllä taas todella kannattava reissu. Ihan hoidollisesti, mutta myös sen puolesta, että Wilmalla oli kivaa ja sai omaa aikaa. Eikä kulmurin puuttuminen ole haitannut cotonia mitenkään. Ollaan siis selvitty hammasongelmilta ihan hyvin tähän asti ja toivon mukaan tällä samalla linjalla mennään loppupolkukin.

Naho paineli puolestaan helmikuussa 16. päivä My Dog DNA näytteen ottoon Pyynikin eläinlääkäreille. Suunnattiin aluksi paimenen kanssa bussilla keskustaan ja käytiin Koskikeskuksessa heittämässä paketti automaattiin. Läpinäkyvä hissi oli ihan hirmun kiva Nahosta, kun siitä näki ihmisiä.

Siitä sitten suunattiin kiertoreitin kautta keskustorille ja kohti Pyynikin eläinlääkäreitä. Oltiin ehkä hiukan liikaakin etuajassa ja saatiin odotella. Mutta eipä sitä kiirekkään ollut joten eipä tuo haitannut mitään. Päästiin sitten hoitohuoneeseen ja lääkäri, kun tuli tilaan niin Naho meni ja kiipesi melkein syliin. Olihan se lääkäri niiiin ihana Nahosta.

Näytteen otossa ei mennyt kaukaakaan ja testin kanssa suunnattiin sitten Sokokselle, jossa olisi posti. Postin kautta bussille ja kämpille. Paimen oli ihan hirmun mallikkaasti koko tuon seikkailun ajan ja saikin vastaantulijoilta kehuja. Onneksi on näin happy-lucky-go eläin.

2.3 ilmestyivätkin DNA testin tulokset ja yllätyin miten nopeen ne loppupelissä sitten tulivatkaan. Kaikki on puhdasta. Olen todella iloinen millaienn tulos sieltä tuli ja väripuolikin vaikutti vallan mielenkiintoiselta. Laitan noista parit kuvat alas.

 

Maaliskuun 6. päviä suunnataan Nahon kanssa Pyynikin eläinlääkäreille joukkotarkastukseen, jossa Naholta otettiin viralliset selkäkuvat. Katsotaan millasita sieltä sitten tuleekaan.