perjantai 25. helmikuuta 2022

Totuttelua uuteen arkeen

Nahon yllättävä lähtö vei mukanaan palan sydämestäni. Niin puolikkainen olo, kun paimenta ei ole enään mukana arjessa. Wilma ihmettelee tietyissä tilanteissa missä Turttu on. Samall olen iloinen, että totutin nämä siihen, että ovat välillä omineen. Toinen vaikkapa hoidossa tms. Helpottaa tätä tilannetta hieman. 
Mutta nyt on vain totuteltava uuteen arkeen. Ollaan taas Wilman kanssa kaksin. 

30. tammikuuta Käytiin viettämässä Wilman kanssa yhteistä aikaa käymällä Verkkokauppa.comissa ja Petellä. Onni on niin kovin rento ja iloinen matkustaja kuin W on. Onneksi on Möppi.

5. helmikuuta käytiin Wilman kanssa keskustassa asioilla. Cybershopissa hakemassa hiuslitkuni, siitä suunnattiin apteekkiin. Kierrettiin sataman kautta Ratinalle. Siellä suunnattiin Mustiin ja Mirriin hakeman palkkanameja ja ruokakuppi. Tämän jälkkeen kierrettiin Normal ja Clas Ohlson. Siitä sitten Koskikeskukselle. Kierros Tigerissa ja lopuksi vielä Tokmannilla. Oli kiva huomata miten moneen liikkeeseen nykyään saa koiran ottaa mukaan! Aivan huippua! Wilma tapansa mukaan kovin innoissaan ja reippaana tassutteli koko keskusta reissun.

9.2. Oli Wilmalle varattu hammaskivenpoisto aika. Suuntana Inka-Marille, kuten aijemminkin. Miksi vaihtaa hyvää toiseen. Sää onneksi suosi ja aurinkokin paistoi taivaalla. W sai kehuja todella hyvästä lihaskunnosta, sydän sykkii todella napakasti ja hampaissakaan ollut juuri kiveä. Yhtään hammastakaan poistettu (pari hammasta tähän mennessä poistettu). Ikä ei siis näy Wilmassa kropassakaan. Möppi on kunnon tehomummo. Maaliskuussa W täyttää 12 vuotta!

Paluumatkalla käytiin ostamassa uus namipussukka ja Wilmalle lelu ja härän korvia.

Muuten arki on kulunut omalla painollaa, uuden arjen opettelulla. Wilman kanssa ollaan käyty seikkailemassa asioilla ja coton on aina yhtä innokkaasti lähtenyt mukaan. Vaikka sää olisikin huono.

Muuttokin siirtyy eteenpäin ja muutto on taas ajankohtainen kun saan tämän loppurykäsyn valmiiksi koulun osalta. Eli viimoinen harjoittelu loppuu toukokuun lopulla ja sitten suuntaamme Wilman kanssa muualle Tampereelta.






maanantai 14. helmikuuta 2022

RIP Beautiful Dacota Irlaf 10.9.2016-27.1.2022

Maailman paras paimen lähti liian aikaisin. Paimen joka rakasti ja oli maailman onnellisin eläin. Paimen joka hurmasi kaikki, myös ne jotka eivät olleet koiraihmisiä. Eräs kaveri sanoikin, että Naho oli hänen lempikoira. Naho oli parasta.

Tiistaina saatiin lääkkeet Nahon lihasjumiin, venähykseen. Alkoi parantelu. Ell luonna saadut pistokset auttoivat. Keskiviikkona annoin ohjeistuksen mukaan lääkkeet. Sirdaluks ei kuitenkaan tuntunut sopivat ja soitinkin sitten ell asiasta. Sain ne jättää pois. Vaikutus olisi loppunut torstaina klo 22:00 aikaan.

Sitten aivan tyhjästä, torstaina tilanne päällä. Ikenet aivan vaaleat ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Päivystykseen ei keretty autolla vaikka sinne matkaa ollut kuin vajaa 10km. Naho kuoli autossa syliini. Tai ainakin minulla oli todella vahva tunne tästä. Päivystyksessä koitettiin vielä elvyttää. Elvytys ei auttanut. Kello 18:00 maailman rakkahin paimen oli poissa.

Jokin vei suuren unelmani, maailman parhaimman paimenen pois. 

Naho lähetettiin Eviraan tutkittavaksi ja tulokset tulevat 2-3kk päästä. Evirasta toivon mukaan tulee tietoa mitä Naholle tapahtui, koska en tiedä mitä tapahtui.