Heinäkuu, Elokuu ja syksy on täällä

Heinäkkuu oli kyllä reissun painoinen kuukausi. Tämänpä takia koko kuukausi tuntui vain vilisevän ohitse. Pian oltiinkin jo Elokuussa ja lähempänä syksyä.

Torstaina 21. suunnattiin bussilla, aamuselta Riemuun. Wilmalle uusi panta, joka olisi asteen leveämpi kuin nykyinen panta. Kettu merkin panta, yksisarvis kuosilla. Tämän pannan olinkin bongannut valmistajan sivuilla ja toivonut, että jospa sitä Suomeenkin tulisi. Ja kyllä! Riemu oli moista ottanut myyntiin. Kerrankin pienen koiran panta joka olisi lukolla ja 2,5cm leveä. Kaikki kun tuntuvat aina olevan 2cm. Lisäksi Kettu merkin pannat ovat olleet hyviä ja persoonallisilla kuoseilla niin mielelläänhän niitä ostaakin. Ommel jälkikin ollut hyvää. Tämä kun on alani puolesta minulle todella tärkeä asia. Huono tikkaus kun ei pidä tuotetta kasassa sellailla, kun sen pitäisi pitää. Ja paljon on markkinoilla amatööri ompelijoita jotka eivät osaa perusteita ja hintaa kuitenkin sitten pyytävät tuotteistaan. Ei hyvä.

Mutta. Samalla käynnillä ostin testiin uutta palkkanamia Wilmalle. Pala merkiltä ja ovatkin hyvin toiminee nirsolla pierulla. Tai mikäänhän ei toimi aina, kesken lenkin voi olla, ettei suostu edes suuhun ottamaan koko palkkanamia, mutta tätä tämä nyt on tuon kanssa ollutkin. 

Wilman kanssa pyörähdettiin SBCAK erkkarissa, Kaarinassa heinäkuun 23. päivä. Edellisenä päivänä oltiin suunnattu Helsinkiin ja lauantai aamusta kyydin voimalla erkkariin. Erkkarissa Wilma nautti hirmuisesti bortsujen seurasta ja olikin vallan reipas turisti. Minä puolestaan toimin hovikuvaajana Alliance Plus kennelin kasvateille. Kyllä sitä vain on kaivannut kuvaamisia ja sitä hyvää fiilistä, joka tulee kuvattavasta. Mutta! Huippu päivä jota sääkin suosi hienosti. Aamusta oli vielä vesikeliä, mutta lämmin päivähän siitä sitten onneksi tuli. Kaikin puolin onnistunut kehäpäivä ja reissu. Paluumatkalla sitten Helsingin puolella metron kautta juna-asemalle. Junaan kerettiin juuri ja juuri, aikaa jäänyt kuin 5 min. Mutta kyydissä oltiin ja paluu Lahteen oli alkava. Päivän jälkeen oli vaan todettava jälleen kuinka se coton ja bc kombo on vaan toimiva ja kuinka nämä kaksi rotua ovatkaan omat rodut. Toivottavasti pian löytyy bc pentu, joka täyttää uupuvan aukon tästä taloudesta.

Heinäkuun vika viikonloppu, tai noh torstai suunnattiin Espooseen Wilman kanssa. Siellä sitten menikin viikonloppu ja myös cotonilla oli mukavaa. Tuolla olleen myös koirakaveri, japaninpystykorva Muru. Sunnuntaina oli paluun aika Lahteen. Junamatka menikin Wilmalla nukkuen. 

Elokuuhun vaihduttua ei juuri mitään kummoista olla tehty. Seikkailu lenkkejä ollaan kävelty ja kameraa ulkoilutettu. Silloin kun ei ole ollut tappohelteitä, joita valitettavan paljon on ollut. Ja vähän treenailtu / temppuiltu. Elokuun lopussa säät onneksi alkoivatkin jo helpottaa tappohelteistä. 

Elo-Syyskuun vaihteessa W käväisi eläinlääkärissä, Päijät-Hämeen Eläinlääkäriasemalla. Käynti itsessään oli ihan mukava, Wilmaa vain ahisti, ällötti ja inhotti. Olisi ollut heti alkuun, punnituksen jälkeen valmis lähtemään kotio. Mutta. Kennelsykähän sieltä onneksi vain todettiin ja sydän ja keuhkot edelleen priimaa. Tästä pari viikkoa menikin cotonin sairaslomalla. Onneksi tämäkin kennelyskä oli kovin vaivaton sitten loppujen lopuksi. Eipä näitä montaa ole Wilmalla kyllä ollutkaan 12 vuoden aikana.

Tässä välissä myös posti toi trimmipöydän! Trimmauspiste on vielä kesken ja valmistuu hiljalleen, mutta ompahan nyt hiukan ergonomisempi paikka puunata Wilmaa. Pöydälle mahtuu myös bc sitten ajallaan. Kiitos Milopet nopeasta toimituksesta!